Joensuun yliopiston toiminta alkaa 1.9.1969 Joensuu sai tiedekorkeakoulun

  Korkeakoulupolitiikka ja yliopistoverkoston laajentaminen olivat 1960-luvun Suomessa nosteessa, johon myös Itä-Suomen kaupungit Joensuu, Lappeenranta, Kuopio ja Savonlinna tarttuivat. Yliopistosta oli haaveiltu alueella jo 1800-luvulla, joten idea ei ollut uusi. Nyt oman yliopiston saamiseen näytti kuitenkin olevan ensimmäisen kerran konkreettisia mahdollisuuksia.

Kaupungit tahoillaan suunnittelivat, verkostoituivat ja tekivät aktiivista vaikuttamistyötä edistääkseen oman paikkakuntansa korkeakouluasiaa. Itä-Suomen seminaarin (1953), Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen (1961), Joensuun normaalilyseon (1962) ja Suomen ensimmäisen maakuntakirjaston (1962) uskottiin antavan hyvän pohjan korkeakoulun työlle. Ratkaisu Itä-Suomen yliopiston jakamisesta kolmeksi korkeakouluksi kypsyi valtioneuvostossa ja erityisesti pääministeri Johannes Virolaisen mielessä vuoden 1965 aikana. Lait Joensuun korkeakoulun perustamisesta 25.3.1966 ja Joensuun korkeakoulusta 4.7.1969 antoivat säädöspohjan uudelle akateemiselle opinahjolle.

Korkeakoulun toiminta käynnistyi syyskuun alussa 1969. Jakoratkaisusta huolimatta Joensuun kävi hyvin. Alun perin korkeakoulusta oli kaavailtu lähinnä opettajankoulutukseen painottunutta erikoiskorkeakoulua, mutta vuoden 1969 lakiin lisättiin maininta tieteellisestä tutkimuksesta. Jo 1970-luvun kuluessa korkeakoulusta alkoi kehittyä akateemista tutkimusta tekevä sivistyslaitos, jonka toimintaa täydensi vuonna 1971 perustettu Karjalan tutkimuslaitos. Joensuun korkeakoulu muuttui yliopistoksi 1984 ja yhdessä Kuopion kanssa Itä-Suomen yliopistoksi 2010.

  Lisätietoa: Nevala, Arto 2009. Uudisraivaaja. Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria. Joensuu: Joensuun yliopisto. 

Kirjoittanut Alina Kuusisto.