Mikä on kaksitoista metriä pitkä ja haisee vanhalle viinalle? Hajut tuovat mieleen muistoja, luovat tunnetiloja ja kuuluvat olennaisena osana erilaisiin juhliin. Vappuna maalla haisee lanta, sillä vappu on kaupunkilaisten juhla. Maaseudulla päivä on vallan joutava kesän kasvun lannoitukseen. Vappu ei ole talollisten, se on työväen ja ylioppilaiden juhla. Kansainvälinen työväenliike on juhlinut vappua 1890-luvulta. Ylioppilaat ovat laulaneet vappua ja kevättä 1700-luvulta alkaen. Vappu pitää sisällään monia perinteitä. Se on ikivanha kevään juhla, jolle on haluttu antaa myös kristillinen sisältö. Vapusta on moneksi.

Nykypäivän vappu on vahvasti karnevalistinen. Ilmapallojen, serpentiinien, naamareiden ja peruukkien ohella vappuun kuuluvat sima, kuohujuomat, tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti, vanhat autot, erilaiset marssit, puheet ja patsastelu uusissa kevätasuissa. Joensuun vappu on paikallinen ja saman aikaan se noudattelee muuta Suomea ja kansainvälistä tapaa. Ylioppilaat lakittavat Torson eli Kanavatytön sekä Alkukiven (, jossa Hannu Koutola puhuu saman puheen vuodesta toiseen). Metsäylioppilaat saavat kasteensa Ilosaaressa. Poliitikot puhuvat omissa eri sävyn punaisissa, sinisissä, vihreissä jne. juhlissaan omiaan. Pääpaikalle eli kauppatorille pyrkivät kaikki. Vastaus tuohon alun kysymykseen on työväen vappumarssi. Vappu on myös humoristinen ilon juhla, joka pitää sisällään vappulehdet. Koronan vuoksi kaikki nämä ovat nyt tänä vuonna poissa katukuvasta. Kirjoittanut Ismo Björn.