Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän yhteistyön Trondheimissa pidetyssä ensimmäisessä saamelaiskokouksessa 6.2.1917, tätä päivämäärää vietetään nykyisin saamelaisten kansallispäivänä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä yhteensä 75 000 – 100 000. Suomessa saamelaisia on noin 10 000, heistä yli 60 % asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Saamelaisilla on vuodesta 1996 lähtien ollut kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva perustuslain mukainen itsehallinto, johon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaiskäräjät. Vielä 1000-luvun alussa lähes koko nykyinen Suomi lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta oli saamelaisten asuttama. Pohjois-Karjalan saamelaisesta menneisyydestä kertovat monet paikannimet, esimerkiksi Juuka, Vieki ja Jongunjoki. 1500-luvulta lähtien väestöpaine sekä Ruotsin ja Norjan kuningaskuntien pyrkimykset laajentaa alueitaan ja vahvistaa asemaansa pohjoisessa, alkoi kaventaa saamelaisten elinaluetta sekä vaikuttaa perinteiseen saamelaiskulttuuriin. Saamelaisalueet jaettiin valtiorajoin ja 1800-luvulta alkaen saamelaisia pyrittiin sulauttamaan kunkin valtion pääväestöön, mistä johtuen saamen kulttuurin ja kielten asema heikkenivät. Asema suhteessa pääväestöön on ollut ristiriitainen, toisaalta kulttuurin ominaispiirteitä on hyödynnetty kaupallisesti ja matkailuvaltteina, toisaalta siihen on liitetty negatiivisia stereotypioita. Alkuperäiskansan asema antaa saamelaisille aiempaa vanhemman aseman esimerkiksi saamelaisaluetta koskevissa maankäyttökysymyksissä ja poliittisessa päätöksenteossa. Saamen puku on elävä kansanpuku, jolla on suuri merkitys saamelaisuuden tunnuksena. Saamen puvun koristeet ja värit kertovat kantajansa kotiseudusta ja suvusta. Saamen lippu on kaikkien saamelaisten yhteinen symboli, joka on ollut käytössä vuodesta 1986. Saamelaismuseo Siida sijaitsee Inarin kirkonkylässä. Saamelaisarkisto toimii saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Arkisto on osa Kansallisarkistoa. Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on yli yhdeksän metriä pitkä rullalle kääritty asiakirjaketju vuosilta 1601-1775. Kolttakylän arkisto hyväksyttiin Unescon Maailman muisti –luetteloon vuonna 2015. Kirjoittanut Minna-Liisa Mäkiranta Lisätietoa esim. https://www.samediggi.fi/saamelaiset-info/