Hellan hehkutukset

Edellinen Hellan Sydämen hehkutus käsitteli

30.10.2020
1 vuotta sitten

tänään on Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivä

Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivä 30. lokakuuta

Tämä muistopäivä on Venäjällä ainoa, joka syntyi kansalaisten, eikä valtion aloitteesta. Se juontuu 30. lokakuuta 1974, kun Mordovian ja Permin alueen vankileirien vangit järjestivät poliittisia vainoja vastustavan nälkälakon toisinajattelijoiden Kronid Ljubarskin ja Aleksei Murženkon aloitteesta. Tämän jälkeen nälkälakkoja vankileireissä pidettiin vuosittain, ja vuodesta 1987 alettiin järjestää poliittisia vainoja vastustavia mielenosoituksia ympäri Neuvostoliittoa. Vuonna 1989 kolme tuhatta ihmistä muodosti elävän ympyrän Moskovan KGB:n rakennuksen ympärille, jota seurasi mielenosoitus. Venäjän Federaation korkein neuvosto 18.10.1991 asetti 30. lokakuuta viralliseksi poliittisten vainojen uhrien muistopäiväksi.

Poliittiset vainot jatkuivat koko neuvostovallan olemassaolon, 1917–1991. Tunnetuimpia ja verisimpiä niistä ovat niin sanotut Stalinin vainot (1937–1938), jolloin 1 244 923 henkeä oli tuomittu eri rangaistuksiin, heistä 681 692 sai kuolemantuomion ja oli ammuttu. Valtavat määrät ihmisiä joutuivat karkotetuiksi omilta asuinseuduiltaan ja pakkotyöhön vankileireille GULAGiin. Memorial-seuran mukaan Neuvostoliiton valtiollisen terrorin uhrien kokonaismäärä on noin 11,5 miljoona henkeä. Vainot kohdistuivat kaikkiin yhteiskunnallisiin ryhmiin ja kaikkiin Neuvostoliiton kansallisuuksiin, kuitenkin joitakin ryhmiä ne koettelivat erityisen raa’asti (“kulakit”, kokonaiset vainotut kansat, papisto). Muun muassa Neuvostoliiton suomalaiset – niin Suomesta tulleet kuin inkerinsuomalaiset – oli eri aikoina ja eri keksityin perustein leimattu ”kansanvihollisiksi” ja “pettureiksi”, ja kokeneet karkotuksia, pakkotyötä ja teloituksia. Uhrien tarkkojen määrien selvittely on edelleenkin vaikeaa, ja tätä työtä ovat tehneet muun muassa Eila Argutina-Lahti ja Jukka Rislakki, Ivan Tshuhin, Mayme Sevander, Leo Suni, Irina Takala ja Juri Dmitriev sekä Memorial-Seura. Valtiollisen terrorin suomalaiset uhrit rehabilitoitiin lopullisesti vasta vuonna 1993.

Vuonna 2007, Stalinin terrorin 70-merkkivuonna Venäjällä on valtiollisen terrorin historiaa tutkivan ja muistoa vaalivan Memorial-seuran aloitteesta syntynyt uusi poliittisten vainojen uhrien muistamisperinne. Lokakuun 29. päivänä Moskovassa kello 10-22 vainojen uhrien nimiä luetaan Solovetskin kiven vieressä. Tämä kivi on tuotu Lubjankan aukiolle KGB-FSB:n päärakennuksen lähettyville Solovetskin luostarisaaristosta, jossa 1920-1930-luvulla toimi pahamaineinen Solovetskin vankileiri. Uhrien nimiä lukevat joutuvat jonottamaan vuoroaan tuntikaupalla, mutta vuosi vuodelta heidän joukkonsa vain kasvaa. Vainojen uhrien nimien luentaa, joka sai nimekseen Palautetut nimet, nyt järjestetään ympäri Venäjää ja sen ulkopuolellakin, muun muassa Suomessa.

Kerro omat muistosi

Hellansydämen pätsiin voi heittää myös omia henkilökohtaisia tarinoita ja muistoja. Siellä ne sitten kytevät toisten tulkintojen ja tietojen kanssa. Ehkä näistä suodattuu jotain sellaista mitä ei vielä tiedettykään.

Kerro mikäli sinulla on jotain mielenkiintoista kerrottavaa liittyen yllä näkyvään hehkutukseen. Ota kuitenkin huomioon, että kommenttien tulee olla asiallisia. Kommentteja voi jättää ainoastaan oikealla nimellä. Kommenttipalstaa moderoidaan ennen julkaisua. Kommentoija itse vastaa tietojen totuudellisuudesta. Asiattomia komentteja ei julkaista, eikä niihin liittyviin tiedusteluihin vastata.

Kommentoi